maanantai 2. helmikuuta 2015

Miten lyhytkasvuisuus vaikuttaa ratsastukseen?


Moikka, olen kirjoittanut jo kaksi postausta lyhytkasvuisuuteen liittyen (ne voit lukea täältä ja täältä) ja kun laitoin kyselyn, niin halusitte vielä kolmannenkin.  On kiva että ihmiset ovat kiinnostuneita ja toivon että näiden postauksien avulla lisään tietoisuutta erilaisuudesta ja etenkin lyhytkasvuisuudesta. Suosittelen että menet lukemaan ne kaksi muuta postausta jotka kertovat lyhytkasvuisuudesta, niin että olet enemmän kartalla siitä! Tämän postauksen aiheena on siis lyhytkasvuisuuden plussat ja miinukset ratsastuksessa. Oli mielenkiintoista kirjoittaa tämä postaus koska sain itsekin vähän miettiä, miten se lyhytkasvuisuus minun ratsastukseen vaikuttaa!

Hejssan! Jag har redan skrivit två inlägg som handlar om kortväxthet, de är dock på finska. Det här är det första inlägget som handlar om kortväxthet som ja skriver på svenska! Jag satt en förfrågan om vad ni ville att jag skulle skriva om och det här var det populäraste. Det är förstås kul att människor är intresserade och jag hoppas att jag med de här inläggen kan få människor bättre att förstå hur det är att vara annorlunda och kortväxt!

Jag rekommenderar att om ni kan finska att ni går och läser de andra inläggen jag gjort om kortväxthet så att ni hålls med nu (om du inte kan finska kan du använda google translate som finns när du skrollar ner, är kanske inte världens bästa men det är värt ett försök!) Det här inlägget ska alltså handla om plus och minus i ridning som beror på kortväxtheten. Det var intressant att skriva det här inlägget eftersom jag själv också fick tänka lite efter att hur kortväxtheten egentligen påverkar min ridning.


Minulla on siis lyhyet jalat ja aika lyhyet kädet myös. Jalkani eivät mene satulasiiven yli (paitsi shetlanninponeilla kun ratsastan), kuten sanoin käteni ovat myös lyhyet ja siksi jos ponilla on vähän pitempi kaula se voi tuottaa vähän vaikeuksia.

No, kun jalat eivät satula siiven yli tule niin miten annan pohkeita ja miten ylipäätään pysyn selässä? Useimmilla poneilla saan vähän kosketusta poniin, koulutunneilla ainakin, estetunneilla pitää olla sen verran lyhyet jalustimet että siinä en yleensä saa mitään kosketusta poniin. Minä yksinkertaisesti annan vaan pohkeita ihan niin kuin muutkin joskus poni kuuntelee, joskus ei. Jos huomaan että poni ei reagoi niin annan vähän kovemmin pohkeita jos ei vieläkään tule reaktiota niin annan raippaa. Uskon kuitenkin että ponit tuntevat että okei nyt on vähän taitavampi ratsastaja selässä eikä mikään alkeiskurssilainen joten ottavat ohjeet vastaan.

Jag har alltså korta ben och ganska korta händer. Mina fötter räcks inte över sadeln (utom på shetlandsponnyn förstås), som jag sa så är mina händer korta och om ponnyn har en lång hals kan det vara ett litet problem.

Nå, om fötterna inte räcks över sadeln hur ger jag då skänkel och hur hålls jag egentligen i sadeln? För de flesta ponnyn får jag lite över sadeln så att jag kan ge lite bättre skänkel men på hopptimmar får jag nog inte. Jag ger helt enkelt skänkel helt som alla andra, någon gång lyssnar ponnyn eller så inte. Om ponnyn inte reagerar så ger jag lite mer skänkel om ponnyn ännu heller inte reagerar så tar jag piskan till hjälp. Jag tror ändå att ponnyn vet att okej nu är det en lite duktigare ryttare på min rygg och inte en helt nybörjare så att de kanske tar instruktioner bättre imot.


Ponit liikkuvat siis useimmiten ihan hyvin eteen ja menenhän minä monesti vähän reippaimmilla poneilla jotta ei niitä pohkeita koko aikaa tarvitse käyttää. Isoin ongelma on ehkä sitten se kulmiin meneminen ja muutenkin pohkeiden kuunteleminen muilta osin kuin tempon määräämisessä. Ja se ärsyttääkin useimmiten, kun ei vain saa niitä poneja kulmiin vaikka kuinka paljon pohkeella yrittäisi. Jotkut ponit menevät helpommin kulmiin ja esim. jos Stevenillä on hyvä päivä se voi mennä pienestä käskystä sinne kulmaan. Tykkäsin tosi paljon yhdessä vaiheessa kun meillä oli puomit kulmassa, silloin poneilla oli vaikeampi oikoa ja sain itsekin ponin menemään hyvin kulmaan.

Jos minusta tuntuu että en saa ollenkaan pohjetta läpi (yleensä sisäpuolen pohje) niin yritän käyttää raippaa siihen pohkeen paikalle, jospa poni tottelisi paremmin.  Usein käy kuitenkin silleen että poni luulee sitä merkiksi että saisi mennä reippaammin, raippaahan useimmiten käytetään siihen tarkoitukseen. Mutta jos tiedätte näitä vammaisratsastajia, niin aika monen hevoset on koulutettu niin että raippa käytetään pohkeen sijaan ja silloinhan se toimii! Täytyisi vaan se poni siihen hommaan kouluttaa (;

Steven, estekisoissa jotka meni ihan ok/Steven i ett par hopptävlingar som gick helt ok

Ponnyna rör sig ju oftast helt bra framåt och jag rider ju ganska ofta lite fartfylldare ponnyn så att man inte hela tiden behöver använda skänkeln. Största problemet är väl att få ponnyn att gå rätt vägar och annars också att ponnyn ska lyssna på skänkeln och inte bara då när jag vill ha högre tempo. Och det är ju det som kan vara lite irriterande, när ponnyn vägrar gå i hörnen fast man hur skulle försöka få hen in i hörnet med skänkeln. Det finns ponnyn som lyssnar bättre och om t.ex. Steven har en bra dag så lyssnar han riktigt bra. Jag gillade väldigt mycket när vi i något skede hade bommar i hörnen alltid, det gjorde att ponnyerna hade svårare att gå förbi hörnet och jag kom själv lättare undan.

Om det känns att jag inte får skänkeln alls igenom (oftast innerskänkeln) så försöker jag med piskan på skänkelns plats om ponnyn skulle lyssna bättre då. Oftast tror ponnyn ändå att jag vill ha mer fart, piskan används ju oftast till det. Men om ni vet handikappryttare så vet ni ju att deras hästar oftast är skolade så att man använder piskan i stället för skänkeln och det fungerar ju bra! Man borde bara ha en välskolad ponny (;

Caruso, vielä silloin kun ratsastin Lauantaina/ Caruso, då när jag ännu red på lördagar

Ratsastuskoulun ponit kuitenkin tuntevat minut aika hyvin ja siksi tottelevat (tai sitten ei). No kun on lyhyet jalat, ponista ei oikein saa paljon tukea, kokeilkaapa itse vaikka laittaa samanlaiset jalustimet kun jockeyllä. Tähän asiaan ei voi oikein mitään, kai minulla on sitten vaan hyvä tasapaino. Kyllähän minä tipunkin joskus helpommin tämän vuoksi (esim. esteillä ja ilman satulaa tai jos poni tekee äkkikäännöksen) monessa tilanteessa kuitenkaan en tipu sen vuoksi että tasapaino on kehittynyt vuosien varrella paremmaksi.

No sitten oli ne kädet jotka eivät ole yhtä iso ongelma kuin jalat mutta voivat joskus vaivata. Jos menen pitkäkaulaisella ponilla niin kuin esim. Broidi niin se voi olla pieni ongelma. Jos poni menee muotoon niin se voi painaa aika paljon kädelle ja tekee sitten sen että kyynärpäät eivät ole kulmassa. Esteillä kun menin Broidilla, oli aika vaikeata sillä piti huolehtia vauhdista mutta poni painoi pään aika alas aina ennen estettä ja otti pitkän hypyn ja siinä sitten piti pysyä kyydissä (silloin otin ihan suosiolla harjasta kiinni). Steven on hyvä koska sillä on lyhyt kaula, tosin ravissa jos se menee muodossa ja muutenkin jos menee niin painaa tosi paljon kädelle. Ami on myös tosi kiva koska se ei paina kädelle ja siksi saan ratsastaa rauhassa. Esteillä lyhyet kädet tuottaa ehkä eniten ongelmaa, etenkin jos on vähän isompi este niin että ponin pitää ottaa isompi hyppy.

Ridskole -ponnyerna känner mig ändå ganska bra så därför gör de som jag säger (eller så inte). Nå, om man har korta ben så får man inte så mycket stöd från ponnyn (prova själv sätta jockey stigbyglar). Till det här kan ja ju inte göra något riktigt, jag har väl bara bra balans. Jag faller ju nog lite lättare av (t.ex. på hinder och utan sadel).  I många situationer faller jag inte just kanske för att min balans har blivit bättre och bättre med åren.

Nå sen är ju mina händer också korta, det är inte ett lika stort problem men ändå. Om jag rider en ponny med en lång hals som t.ex. Broidi så kan det vara ett litet problem. Om jag får ponnyn i form så kan den trycka ganska mycket med huvudet neråt och det leder till att mina armbågar inte är i rätt vinkel. När vi hade hinder och jag red Broidi var det ganska svårt att hålla reda på tempot när ponnyn på samma gång tryckte ner med huvudet. Broidi tog alltid ganska långa och stora hopp så det kunde vara svårt för mig och hålla balansen (då tog jag fast i manen.) Steven har kort hals så det är bra, dock om han går i form så kan han lite trycka med huvudet. Ami är super eftersom han inte alls trycker med huvudet. På hinder kan det vara mest problem med korta händer om det är ett större hinder och ponnyn tar ett stort hopp.

Entinen hoitoponi Bono <3/ En av mina skötponnyn en tid sedan <3

Einolassa kun menin Nisse ponilla joka oli ihana, nuori suomenratsuponi niin kun menin sillä isot esteet -tunnin ja tulimme 85cm okserin, olin päättäväinen ja sain sen siitä yli, se teki kuitenkin hirmuisen ison hypyn ja veti vielä pään alas esteen jälkeen (ei paljoa mutta tarpeeksi) niin että minulta lähti tasapaino ja lensin. Kaikki nauroivat koska olin tippumassa ja hymyilin niin ylpeästi kun olin saanut suoritettua esteen :D Joskus nojaan myös aika paljon eteen sillä kädet ovat tikkusuorana ja yritän saada ponia vähän kokoon. Muita ongelmia ei sinänsä ole mitä nyt ainakin tulee mieleen.

Joskus Poni-Haassa minusta tuntuu että opettajat vähän aliarvioivat minua ja se tietysti ei tunnu kivalta. Haluan saada samanlaista opetusta mitä muutkin! En nyt mainitse mitään tiettyä tilannetta mutta niin toivon että ihmiset ymmärtää että voin tehdä ratsastuksen osalta ihan kaiken mitä muutkin. En nyt enempää tässä postauksessa kirjoita sillä tämä on jo tosi pitkä. Jos heräsi kysymyksiä, niin kirjoittakaa ne kommentteihin ja pyrin vastaamaan niihin parhaani mukaan, jos teillä on postausideoita lyhytkasvuisuuteen liittyen tai ihan muitakin, niin niitä voi laittaa kommentteihin! Toivottavasti tykkäsitte!

I Einola där jag varit flera gånger på ridläger så finns det en ponny som heter Nisse som jag red ofta under lägret. Jag hoppade också en timme som man kallar isot esteet, vi kom då en 85cm hög oxer och jag fick honom över den. Han tog ändå ett väldigt stort hopp och drog huvudet lite ner efter hindret, jag tappade balansen och flög. Alla skrattade eftersom fast jag höll på och falla av så log jag och var nöjd för att vi kommit över hindret. Det kan hända att jag också lutar mig mycket framåt med händerna raka och försöker få ponnyn ihop. Andra problem finns det egentligen inte vad jag nu kommer på i alla fall.

Inlägget blev ganska långt så skriver inget mer. Om ni har frågor eller idéer för inlägg så kan ni skriva dem i kommentarerna! Hoppas ni gillade detta inlägg :)


Terveisin/Hälsningar

Ellen   

Einola 2013, Fasu-poni/ Einola 2013, Fasu-ponnyn

10 kommenttia:

  1. Hyvin kirjoitettu postaus. On hyvä. että monenlaisia heppoja löytyy niin pienikokoisillekin löytyy hyviä.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus! Nyt sait uuden lukijan. Itsekin olen vaan 153,5 cm ja on mullakin hankaluuksia. :D
    Lihapullarallia.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja onhan se hankalaa jo vähän lyhyempänä, kun kaikki on suunniteltu standardi pituisille ihmisille. Joten vähän lyhyemmillä tai pidemmillä voi olla jo jotain pikkuhankaluuksia.

      Poista
  3. Tää oli kyllä tosi hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoista lukea ;)

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus! Noin tarkemmin ottamatta kantaa niin jos menet itsenäisesti niin voisit kokeilla Kyran aakkosia, saattaisivat auttaa kulmiin. Eli siis tiivistettynä teet neliöllä kulmiin pysähdykset ja siitä vain käännät. Kun hevonen alkaa odottaa pysähdystä niin kulman saa ratsastettua paljon paremmin. En tosiaankaan tiedä, auttaako mutta eipä sitä kai mitään menetä kokeilemallakaan? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kokeilen ehdottomasti joku kerta :)

      Poista
  5. Hieno kirjoitus. Tutustun paremmin ajan kanssa. (Ja luen samalla ne aiemmat, joista alussa mainitsit). :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)